Hiiop

New Yorkissa

2010-08-07T14:33:03Z

Kesäloma alkoi matkalla New Yorkiin. Matkaa olimme (Antti, Riku ja molemmat) ehtineet suunnitella jotakuinkin puoli vuotta. New Yorkissa nukuimme 11 yötä Hudson hotellissa aivan Columbus Circlen tuntumassa. Columbus Circle oli siitä mukava asemapaikka, että sieltä kulki junia lähes joka suuntaan. Pidemmät matkat kuljimme julkisilla. Kilometrejä taisi kuitenkin tulla enemmän kävellen kuin bussia ja metroa käyttäen.

Ensimmäisen päivän ensimmäinen tehtävä oli kävellä Broadwaytä Manhattanin eteläkärkeen. Matkaa kertyi kymmenisen kilometriä ja ensimmäiset rakot saimme sopivasti loman alkuun. Kaikilta päiviltä löytyy Google Mapsiin gps-vehkeellä tallennetut reitit.

1. päivä	3. päivä	4. päivä
5. päivä	6. päivä	7. päivä
8. päivä	9. päivä	10.päivä

Hotelimme sijaitsi 58. kadulla. Broadwayta alaspäin talssiessa ensimmäinen suurempi nähtävyys on Time Square 42. kadulla. Pian sen jälkeen vastaan tulee Flatiron ja monet muut tutut rakennukset. Eteläkärjestä matka jatkui lautalla Staten Islandille. Lautalta sai erinomaisia kuvia Manhattanin eteläkärjestä, Ellis Islandista ja Vapauden patsaasta. Oli mukava hengähtää ja ihailla maisemia lautan kannelta. Kannellakaan ei ollut vilpoista. Lämpötila pysytteli 30 asteessa koko reissun ajan.

Toisen päivän ohjelmassa oli jalkapalloa. Thierry Henry oli juuri hankittu New York Red Bullsiin. Hän teki ensiesiintymisensä The New York Football Challengessa, jossa näimme hänen pelaavan Manchester Cityä vastaan. Muusta urheilusta matkan aikana vastasivat NBA Store ja New York Yankees. Taisimme käydä NBA Storessa kolme kertaa.

Kolmeen vierailuun pääsi myös Century 21, joka on varsin koukuttava vaatekauppa Ground Zeron tuntumassa. Muutama muukin kauppa tuli koluttua. Mukana oli mm. Macy’s ja Pelastusarmeijan kirpputori. Brooklynin ja Hell’s Kitchenin kirpputoreillakin pyörähdimme. Pelastusarmeija viihdytti meitä vielä toiseen kertaan, kun osallistuimme Temple Corpsin kokoukseen toisena sunnuntaina 14. kadulla.

Kestoviihdyke päivissämme oli ruokapaikan valinta. Luulen, että pastramia olemme molemmat saaneet kylliksi loppuelämäksemme. Parasta tarjonta oli Island Burger and Shakesissa, jossa söimme kolme kertaa täydellisen hampurilaisen kohtuuhinnalla. Iltapalat haimme hotellin viereisestä supermarketista. Muutama tunnettu ruokapaikka kuului ohjelmaamme: Tom’s Restaurant, Katz’s ja Carnegie Deli.

Muutama pakollinen turistirysäkin mahtui mukaan. Museoista valitsimme MoMAn ja luonnonhistoriallisen museon. Lisäksi kävimme ihailemassa Guggenheimin rakennusta ja METin ohitimme puoliksi vahingossa yhdellä Central Parkin kävelyistämme. Strawberry Fields ja Dakota kuuluivat luonnollisesti pakollisiin vierailupaikkoihin kuten myös Columbian yliopiston kampus ja Bronxin eläintarha. Coney Islandilla vierailimme sateisena päivänä. Coney Islandista jäi hieman aavemainen tunnelma. New Yorkin ykkösrannaksi se on yllättävän huonokuntoinen.

Muutama valikoitu kuva on Flickerissä omana kokoelmanaan. Matkan kaikki kuvat muokkaamattomina löytyvät myös Flickeristä. Videoita tulee hieman myöhemmin.

Avoimen lähdekoodin lokalisointi – kääntäjän avoimet markkinat

2010-07-03T17:54:59Z

Ohjelmiston lokalisointi eli kotoistus tarkoittaa ohjelmiston sovittamista paikalliseen ympäristöön. Yksi lokalisoinnin laajimpia osa-alueita on kielenkääntäminen, mutta se sisältää myös mm. päiväysten, kellonaikojen, merkistöjen, nimien ja kuvallisten symbolien sovittamisen kohdealueen käytäntöihin ja sääntöihin. Ohjelmiston lokalisoinnissa kääntäjän vastuulla on säilyttää yhdenmukaisuus eri ohjelmistojen välillä. Sama asia tulee esittää samalla termillä eri ohjelmissa.

Tietokoneohjelman käyttäminen helpottuu, kun ohjelmaa voi käskyttää omalla äidinkielellään. On todennäköistä, että lokalisoitu ohjelma saa laajemman yleisön kuin lokalisoimaton. Laaja käyttäjäkunta on monesti elinehto ohjelmalle.

Avoimen lähdekoodin projektissa jokainen käyttäjä on potentiaalinen osallistuja. Projektissa osallistujaryhmiä voivat olla mm. kehittäjät, jotka kirjoittavat ohjelmakoodia, avustajat, jotka auttavat käyttäjiä, testaajat, jotka antavat palautetta ohjelman toiminnasta sekä kääntäjät, jotka omalla työpanoksellaan auttavat uusien käyttäjien hankinnassa kääntämällä ohjelman uusille kielille.

Avoimen lähdekoodin ohjelman kehitys seuraa usein yksinkertaista kaavaa. Asetetaan tavoitteet seuraavalle julkaisulle ja aletaan tehdä työtä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet nimetään usein versionumerolla, jolla ohjelmisto julkaistaan, kun tavoitteet tai ennalta asetettu julkaisupäivämäärä on saavutettu.

Julkaisujen välinen aika on työaikaa, jolloin ohjelmaa kehitetään eli tehdään muutoksia, joita projektisuunnitelmassa on määritelty. Jos tarkastellaan työpöytäohjelmaa, kuten Mozilla Firefox tai OpenOffice.org, on todennäköistä, että kehitysprosessissa ohjelman käyttöliittymässä esiintyvät tekstit muuttuvat tai niitä tulee lisää. Työajan lopussa voidaan määritellä päivä, jonka jälkeen ohjelmakoodiin tehtävät muutokset eivät enää vaikuta käyttäjille näkyviin teksteihin. Tästä alkaa kääntäjän urakka.

Jotta ohjelman käyttöliittymän kääntäminen olisi mahdollista, on siihen pitänyt varautua jo ohjelman kehityksessä. Tekstit, jotka näkyvät ohjelman käyttäjille pitää voida erottaa ohjelmakoodista. Erottelun tuloksena on käännöstiedosto, jota kääntäjä alkaa työstää. Kääntäjän tehtävä on etsiä käännöstiedostossa olevalle alkuperäiskieliselle tekstipätkälle kohdekielinen vastine. Englanti on ylivoimaisesti käytetyin alkuperäiskieli avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteissa.

Suosituimmille käännöstiedostomuodoille on tehty ohjelmia, joiden avulla käännöstyö helpottuu. Käännösohjelmassa saattaa olla mukana sanasto, jota pystyy käyttämään mm. usein toistuvien sanojen ja ilmaisujen kääntämisessä. Ohjelman tehokas käyttö vaatii harjaannusta, mutta jo pelkkä peruskääntäminen on ohjelmalla helpompaa kuin käännöstiedoston muokkaaminen tekstimuokkaimessa.

Käännösohjelma tarkkailee käännöksen edistymistä ja kertoo siitä kääntäjälle. Tekstipätkien kokonaismäärä, käännettyjen ja epävarmojen käännösten lukumäärä ovat kaikki tilastotietoa, joista käännösohjelma pitää kirjaa.

Työpöytäohjelmien käännösmäärä vaihtelee suuresti. Useimmat ohjelmat pärjäävät 200–6000 tekstipätkällä. Pätkä voi olla yksittäinen sana tai muutamasta lauseesta koostuva kappale. Tekstit ladataan käännösohjelmaan ja kääntäminen voi alkaa. Ensimmäiset helpot käännökset löytyvät nopeasti: file – tiedosto, cut – leikkaa, paste – liitä.

Käännöstä tehtäessä ei pidä tyytyä kompromisseihin. Jos merkkijonon käännös on epäselvä, tulee se merkitä käännöstiedostoon. Tällöin toinen kääntäjä voi helposti löytää käännöksen ja korjata sen. Oma käännöstehokkuus saattaa parantua, kun voi merkitä hankalan käännöksen epävarmaksi ja jatkaa työtä seuraavaan mahdollisesti helpompaan merkkijonoon.

Kompromisseja ja virheitä ei kuitenkaan ole aina helppo välttää. Tästä syystä käännösajan loppuun on varattava aikaa käännöksen tarkistukselle ja oikoluvulle. On hyvä, jos käännöksen käy läpi joku toinen, koska omalle työlleen voi tulla sokeaksi. Yksi hyvä tapa tarkistaa käännöstä on käyttää ohjelmaa oman käännöksensä kanssa. Tällä tavalla osa virheellisistä käännöksistä erottuu nopeasti. Lopuksi tarkistettu ja valmis käännös tulee lähettää ohjelmaprojektin käännöksistä vastaavalle henkilölle tai toimittaa se muulla projektin toivomalla tavalla julkaisua varten.

Avoimen lähdekoodin ohjelmien lokalisoinnissa taloudellinen hyöty on ainoastaan yksi vaikutin muiden joukossa. Työ on kaikille avointa. Ainoina esteinä ovat henkilökohtaiset taidot ja motivaatio ryhtyä vaativaan urakkaan.

Paras tapa aloittaa lokalisointiin tutustuminen on valita ohjelma, jota käyttää usein ja jonka tuntee parhaiten. Ohjelman verkkosivuilta voi etsiä tietoa ja ohjeita tehtävään. Jos ohjelmaa on jo käännetty, kannattaa ottaa yhteyttä aikaisempaan kääntäjään. Näin voi välttää tilanteen, jossa kaksi ihmistä työstää samaa käännöstä. Kokeneemmalta kääntäjältä voi myös saada apua, jos on vasta aloittelemassa lokalisoijan uraansa.

Jos ohjelman käyttöliittymän kääntäminen tuntuu lämmittelyltä, voi kääntämistä jatkaa ohjelmiin liittyvien oheismateriaalien parissa. Tällaisia ovat mm. ohjelman kotisivu, ohjeet ja erilaiset mainosmateriaalit. On itsestä kiinni, minkä tyyppiseen käännöstehtävään haluaa aikaansa sijoittaa. Näillä markkinoilla on runsauden pula.

Kauhunhetket Virossa

2010-03-06T19:05:48Z

Muutama yö aiemmin näin eriskummalisen unen, joka lähenteli painajaista. En herännyt hiestä märkänä, mutta sydän jätti muutaman lyönnin lyömättä, kun ymmärsin, miltä kauheudelta olin juuri pelastunut. Unen sisältö muistamiltani osin on kerrottu alla.

Bileet jokilaivalla

Matkustimme Antin kanssa Tallinnaan, jossa illalla osallistuimme pienellä jokilaivalla järjestettyyn juhlaan. Juhlien edetessä löysimme tiemme laivan toiseen kerrokseen, jossa ollessamme laivaan ryntäsi ihmisiä tarkoituksenaan hajoittaa laiva ja vähintäänkin välillisesti aiheuttaa juhlijoiden vahingoittuminen.

Nurkassa laiturin puolella oli ikkuna, jonka sai auki. Avasin sen ja muistan miettineeni, pitävätkö ihmiset minua pelkurina, jos kiipeän ulos ensimmäisenä. En muista lopullista poistumisjärjestystä, mutta selvisimme Antin kanssa ulos vahingoittumatta. Ulos päästyämme suuntasimme ensimmäisen löytämämme huoltoaseman baariin tarkoituksenamme nauttia virvokkeita.

Kruunalla Veijo Esson baariin

Antti meni puuteroimaan nenänsä huoltoaseman vessaan. Minä suuntasin tiskille ja ostin itselleni virvoitusjuoman. Siirryin pöytään odottamaan Anttia, joka hetken kuluttua saapuikin. Hän oli ostanut minulle juoman. Molemmat lasini seisoivat pöydällä enkä ollut ehtinyt juoda suullistakaan, kun kassaneiti tuli luokseni ja sanoi, että Visa-korttini kanssa oli ongelmia. Hän halusi passini syystä, jota en muista. Muistan, että maksoin juomani punaisella luottokortillani, en tavanoimaisella valkoisella, jota yleensä käytän. En tiedä, mistä olin punaisen kortin saanut, mutta minun se oli.

Tähän liittyi ensimmäinen kauhunhetki. Valkoisen kortin historian tiesin ja olin sitä varten lisännyt puhelinmuistioon numeron, jonne voi soittaa, jos kortti katoaa. En ollut varma, voinko luottaa virolaiseen myyjään. Uskoin, että hän on rehellinen. Ajattelin, että ongelma selviää hetkessä ja voin hänen palauttaessaan passini vitsailla ja pyytää uudet kaksi virvoitusjuomaa, kun vanhat ovat ehtineet väljähtää prosessin aikana.

Numeropalvelu, miten voin auttaa

Aikaa kuitenkin kului ja luottamukseni kassan rehellisiin aikeisiin alkoi murentua. Ajattelin, että olisi parasta ottaa yhteyttä Luottokuntaan ja sulkea luottokorttini. Soitin numeroon, jonka olin tallenntanut kännykkääni. Numero oli varattu. Muistan yrittäneeni muutaman kerran.

Hätäni oli kuitenkin niin suuri, että Luottokuntaan piti saada yhteys pikimmiten. Päätin soittaa 0100100-numeropalveluun. Pyysin, että he yhdistäisivät Luottokunnan asiakaspalveluun, minkä he tekivätkin. Asiakaspalvelussa vastasi puheluun sekava mies, jonka puheista en muista mitään muuta kuin, että ne eivät olleet ensinkään järkeviä. Lopetin puhelun ja päätin yrittää toista numeropalvelua, 020202. He sanoivat, etteivät löydä Luottokunnan asiakaspalvelua, mutta Luottokunnan kiinteistöosaston asiakaspalvelun numero löytyy heidän järjestelmästään. Pyysin yhdistämään sinne.

Harmikseni puheluun vastasi sama sekainen mies, jonka kanssa olin aiemmin yrittänyt keskustella. Tällä kertaa sain hänestä kuitenkin ulos muutaman sanan, jotka muistan. Kysyin, mitä peliä tämä on. Hän vastasi, ettei hänen tulojaan nosta yhtään se, että hän auttaisi minua. Hän jatkoi, että tämä puhelu on jo nyt maksanut minulle kymmenen euroa ja kaikkien työntekijöiden palkat ovat vallan hyvin hoidossa näin korkeilla palvelumaksuilla.

Rosvon näköinen poliisi

Lopetin puhelun ja aloin tulla epätoivoiseksi. Minulle tuli tunne, että minut on pidätetty. Kävin kuitenkin vielä naapuripöydässä kysymyssä, voiko Virolaisiin luottaa vai höyläävätkö he parhaillaan luottokorttiani takahuoneessa omaksi hyväkseen. En muista mitä naapuripöydästä vastattiin. Palasin omaan pöytääni.

Juuri kun olin istunut alas, käveli pöydän ohitse tumma mies, jolla oli hieman kihartava tukka ja parransänki. Hän sai unessani pahan poliisin roolin. Nyt olin varma, että minut oli pidätetty. Muistan harmitelleeni, että ”väljähtänyt virvoitusjuoma” -vitsailuni oli menetetty. Enää ei siitä riittäisi hauskuutta tähän tilanteeseen.

Ihon alla

Poliisi käveli kassan luokse. Näin kassan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän oli passini kanssa mennyt takahuoneeseen. He keskustelivat jostakin. Olin varma, että keskustelu liittyi pidätykseeni. Tässä vaiheessa huomasin, että oikeassa käsivarressani oli ihon alla kynä. Ainakin ihon alla olevan esineen profiili vaikutti kynältä. Tunteeni olivat kulkeneet hämmennyksestä epätoivon kautta kauhuun, joka nyt valtasi minut. Olin varma, että olin pidätettynä syystä.

Pohdin, että koska en muista miten kynä oli ihoni alle joutunut, en varmastikaan muista mitä muuta kamalaa, minkä johdostoa minut on pidätetty, olin tehnyt. Olin yhä varmempi syyllisyydestäni. Vielä ennen heräämistäni muistan pohtineeni, että toivottavasti saan kärsiä rangaistuksen suomalaisessa vankilassa virolaisen sijaan. Tunnustelin vasemmalla kädellä kynää ihoni alla, kun kuulin herätyskellon soivan.

Olen rakkaalta serkultani saanut joskus unien tulkintaan tarkoitetun kirjan. Myöhemmin ajattelin käydä tämän unen läpi ja tulkita sen kirjan avulla. Useimmille unen tapahtumille löytyy järkevähkö selitys, joiden varjolla tulkinta muodostuu varsin tylsäksi alitajunnan temppuiluksi. Odotan jo innolla unikirjan antamaa värikkäämpää tulkintaa, mutta palataan siihen myöhemmin.

Libre Graphics Meeting 2010 lähestyy

2010-02-25T09:54:54Z

Libre Graphics Meeting, LGM 2010, järjestetään tänä vuonna Brysselissä 27.–30.5.

Vaikket itse pääsisi paikanpäälle, voit tukea vapaita grafiikkaohjelmia lahjoittamalla. Lahjoituksesi avulla mm. Scribus-kehittäjät voivat osallistua LGM:iin ja konferenssi voidaan yhä pitää pääsymaksuttomana.

Kesätöitä ohjelmistokehittäjälle (Python/Ruby/PHP)

2010-02-01T14:11:54Z

Pelastusarmeija etsii 1–3 henkilöä kesätöihin kehittämään avoimen lähdekoodin asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmää sosiaalialan laitoksille (mm. palvelukodit, hoitokodit, asuntolat).

Työn kesto on 3–4 kuukautta ja se voidaan ajoittaa touko-syyskuulle. Työpaikka sijaitsee Helsingissä Pelastusarmeijan päämajassa Uudenmaankatu 40. Osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä.

Osaaminen

Katsomme eduksi kokemuksen yhdessä seuraavista
Python: Django, Ruby: Rails/Merb, PHP: CakePHP
sekä seuraavien tekniikoiden ja menetelmien osaamisen ja ymmärtämisen
SQL, HTML, CSS, Javascript, MVC, ORM.

Valintakriteerit

Aiempi työskentely vapaiden verkkosovellusten parissa, työnäytteet dynaamisista verkkosovellusprojekteista, osaamisalueen hallinta.

Vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen tulee lähettää sähköpostilla 3.3.2010 mennessä Riku Leinolle osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi.

Lisätietoja projektista antaa Riku Leino.
etunimi.sukunimi@pelastusarmeija.fi
044 7577 934

Vapaat ohjelmat, kunnat ja yksityiset toimijat (+ kesätyöpaikka)

2010-01-16T20:38:02Z

Viimeisimmässä Tietokone-lehdessä oli keskustelua kuntien ja valtion suhteesta vapaisiin ohjelmiin. Kirjoitusten otsikot olivat

Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia avoimen maailman kanssa
Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Kunnat tuottavat useita palveluja itse, mutta useita ne joutuvat ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tuottajana saattaa olla hyvinkin pieni toimija, jolla ei ole resursseja panostaa ohjelmistohankintoihin vaikka ohjelmiston käyttöönotolla voitaisiin nostaa toiminnan tehokkuutta huomattavasti.

1. Tärkeintä on, että ohjelmistot ovat yhteensopivia
avoimen maailman kanssa

Yksityiselle toimijalle tämä ei lupaa vielä mitään. Tällä lähtökohdalla valtio ja kunnat voivat pitää tyytyväisenä ohjelmistotalot, mikä käytännössä tarkoittaa, että markkinointimiehet tulevat kertomaan pienelle toimijalle, mitä he haluavat ja mitä he haluamastaan joutuvat maksamaan. Näin hieman kierolla tavalla toteutuu myös toinen näkökulma, ettei avoimuudessa ole kyse ilmaisuudesta.

Kunta ja valtio näin toimiessaan eivät huomioi koko vapaan ja avoimen koodin kenttää, vaan ainoastaan vapaiden ja avointen ohjelmien parissa toimivat ohjelmistotalot. Tämä sinänsä on jo askel parempaan, muttei lähelläkään tärkeintä, mitä avoimen koodin osalta kunnat voivat tarjota. Mikään ei takaa, että avoimia standardeja ja rajapintoja käyttävä ohjelma on vapaa ja avoimen koodin ohjelma.

Jos tätä polkua seurataan, säilyy nyt olemassa oleva ohjelmistojen pirstaloituminen entisellään. Ainoastaan ohjelmistotoimittajat vaihtuvat tai nykyiset alkavat tukea avoimia ja vapaita standardeja ja rajapintoja. Vain vapailla ohjelmilla yhdessä vapaiden standardien ja rajapintojen kanssa saavutetaan hyöty, joka palvelee sekä kuntaa, että kunnalle palveluja tuottavia toimijoita.

2. Ilmaisuus ei avoimen koodin tärkein pointti

Pienellä toimijalla ei ole varaa eikä tietotaitoa tehdä ohjelmistohankintaa. Kunnalla on muutama oma laitos, joka tuottaa samaa palvelua ja joilla on käytössään ohjelmistojärjestelmä. Miksei kunta voisi tarjota ohjelmistojärjestelmäänsä yksityisen palveluntuottajan käyttöön?

Tässä tilanteessa tuntuisi lähes kiusanteolta, jos kunta sanoisi olkaa hyvä ja käyttäkää vapaita ja avoimia standardeja ja rajapintoja. Toisaalta kunta voisi antaa käyttämänsä ohjelmistotalon puhelinnumeron, mutta tämä kaatuisi lopulta hintaan, koska kunnan käyttämän suljetun megajärjestelmän lisenssikustannukset nousevat pilviin.

Koska avoimet standardit ja rajapinnat vaativat uuden ohjelmistototeutuksen, tulisi kunnan satsata vapaaseen ohjelmistoon. Ohjelmiston kehitystyöstä vastaavan yrityksen sijaan kunta voisi antaa käyttöönotosta vastaavan yrityksen puhelinnumeron yksityiselle palveluntuottajalle. Kunta säästää, kun yksityinen toimija pystyy uuden järjestelmän kanssa tehostamaan toimintaansa ja tuottamaan samat palvelut halvemmalla. Parhaassa tapauksessa palveluntuottajalle ei jää kuin käyttöönoton aiheuttamat kustannukset.

Sanoista tekoihin –
kesätyötä tarjolla

Vapaan ja avoimen lähdekoodin hieno ominaisuus on, että kuka tahansa voi tehdä aloitteen ja monet voivat hyötyä siitä. Kiinnostaisiko sinua alkaa kehittää vapaata sosiaalipuolen asiakashallintajärjestelmää yksityiselle kunnille palveluita tuottavalle organisaatiolle?

Mikäli ketterä ohjelmistokehitys, mvc ja verkkopalvelujen vaatimukset ovat hallussasi, ota yhteyttä minuun riku (ät) tsoots (piste) fi. Lisätietoja samasta osoitteesta. Kiinnostuneet yrityksetkin voivat lähettää postia.

Sohvapöytä ja lattiavalaisin

2009-06-22T17:37:00Z

Joku aika takaperin esittelin jutustelunurkkauksen, joka oli vailla kattovalaisinta ja sohvapöytää. Tilanne on pysynyt jotakuinkin samana, mutta kattovalaisimen sijaan olen vailla lattiavalaisinta tai peräti kahta. Kattoon löysin K artellilta nätin Fly Suspension -valaisimen (kuvassa oikealla), joka sopii hienosti yhteen Bookworm-hyllyni kanssa.

Samaisessa nurkkauksessa on vastakkain kaksi sohvaa, joiden välille jää ainoastaan 105 cm tilaa eli mikään järkälemäinen sohvapöytä ei paikkaan sovi. Tästä syntyi idea sarjapöydästä, joka voisi normaalisti oleilla sohvan päädyssä ja vieraat voisivat ottaa pikkupöydän eteensä, kun tulevat iltaa istuskelemaan.

Sopivan sarjapöydän etsiskely on parhaillaan käynnissä. Olen löytänyt varteenotettavan ehdokkaan, mutta sitä ei taida olla myytävänä Suomessa. Pöytä on Josef Albersin suunnittelema (kuva vasemmalla). Jos joku tietää, mistä tämän voisi hankkia Suomessa, kerro minulle. Muitakin ratkaisuja voi toki ehdottaa.

Toinen etsinnän alla oleva kohde on jalkalamppu. Haluaisin ehkä kaksi niin, että toinen tulee peränurkkaan sohvan viereen ja toinen vastakkaiseen kulmaan löhötuolini viereen. Löhötuolin vieressä olevalta valaisimelta toivoisin, että se toimisi hyvin lukuvalona, kun taas toinen valaisin saisi tuoda nättiä tunnelmavaloa nurkkaukseen.

Törmäsin taannoin Selki-asemaan, jolla on valikoimissa kaksi varsin kiinnostavaa valaisinta, jotka luultavasti täyttävät molemmat yllä mainitut kriteerit. Tre-valaisin näyttää hyvältä ja on suunnattava ja Jako-valaisin seisoo jämäkästi pystyssä ja tuo tunnelmavaloa 180 cm korkeudelta. Saas nähdä miten näiden valaisinten kanssa käy. Keskiviikkona olisi tarkoitus mennä käymään Rehti Selki -myymälässä katsomassa tuotteita. Otan vastaan myös muita ideoita valaistuksen suhteen. Kuvassa alla vasemmalla Tre- ja oikealla Jako-valaisin.

Scribus-kirjat on arvottu

2009-06-14T19:20:00Z

Christoph Schäfer, toinen Scribus-kirjan päätekijöistä, toimi onnettarena, kun seitsemän kisaan osallistuneen henkilön ja kahden yhteisöosallistujan joukosta arvottiin voittajat. Voittajille on lähetetty sähköpostilla tieto voitosta. Kirjat postitan niin, että ne ennättävät perille ensi viikolla. Loki ircissä suoritetusta arvonnasta löytyy tämän kirjoituksen lopusta.

Voittajat ovat

Jari P., Kuopio
Jenni B., Helsinki
Jakelupaketti (graafikon avuksi ja lopulta edelleenjaettavaksi palkintona)

Onnittelut voittajille

Arvonta IRCissä

[22.12] <Tsoots> christoph_s, you around?
[22.12] <christoph_s> Tsoots: just returned to the computer ;)
[22.13] <Tsoots> i’d like to use you as a random number generator if you don’t mind
[22.13] <christoph_s> ???
[22.13] <Tsoots> would need three numbers between 1 and 10
[22.13] <Tsoots> 1 and 10 included
[22.13] <christoph_s> now?
[22.13] <Tsoots> yes please
[22.13] <Tsoots> and a permission to use your name
[22.14] <Tsoots> giving the books away
[22.14] <christoph_s> 10, 7, 1
[22.14] <Tsoots> thanks
[22.15] <christoph_s> why do you need the permission?
[22.15] <Tsoots> cause i’m such a nice guy
[22.15] <christoph_s> :D
[22.16] <christoph_s> I mean for what?
[22.16] <Tsoots> to say that you were the random number generator
[22.16] <Tsoots> makes the prize feel even more special
[22.17] <Tsoots> lucky winners are: ~~Sami O~~, Jari P and Jakelupaketti
[22.17] <Tsoots> thanks
[22.18] <Tsoots> oops
[22.18] <Tsoots> ~~Sami O~~ doesn’t qualify
[22.18] <christoph_s> lol
[22.18] <Tsoots> could you please shoot one more number
[22.18] <christoph_s> 3
[22.18] <Tsoots> ~~Sami O~~ didn’t provide his address
[22.19] <Tsoots> Jenni B is the new lucky winner

Vapaita ohjelmia työväenopistolla

2009-06-07T07:00:00Z

Työväenopiston kurssit ovat erinomainen vaihtoehto itseopiskelulle. Ne ovat avuksi, kun tulee tarve oppia uusi ohjelma kohtuuhinnalla ja -ajassa. Työväenopiston kursseilla voi mm. valmistautua tietokoneen ajokortti -testeihin, jotka on mahdollista suorittaa vapailla ohjelmilla.

Helsingin suomenkielisen työväenopiston kevään Scribus-kurssi on juuri loppunut. Lähetin muutaman kysymyksen kurssista ja työväenopiston vapaiden ohjelmien tarjonnasta Scribus-kurssin vetäjälle Pekka Mäkeläiselle, joka toimii työväenopistolla tuntiopettajana. Muutamaan kysymykseen sain vastauksen Pertti Koskelalta, joka on tietotekniikan johtava opettaja.

Ovatko vapaat ohjelmat kuuluneet työväenopiston tarjontaan jo pitkään?

Pekka Mäkeläinen: Itse olen sivutoiminen tuntiopettaja ja olen opettanut helsingin työväenopistolla vuodesta -96 lähtien. Olen ottanut omaan kurssitarjontaani erilaisia vapaita ohjelmia vähitellen. Taustahan niihin on se, että osalla opiskelijoistamme ei ole mahdollisuutta hankkia kalliita ohjelmia käyttöönsä. Heille olen pyrkinyt osoittamaan reittejä vapaiden ohjelmien käyttöön.

Scribuksen lisäksi, mitä muita vapaita ohjelmia voi opiskella työväenopistolla?

PM: OpenOffice Kotisivut, Gimp, Audacity minun järjestämiäni. Gimpin opetusta ja OpenOfficen opetusta on muidenkin opettajien toimesta järjestetty.

Mistä saitte idean alkaa järjestää kursseja vapaille ohjelmille (Scribukselle)?

PM: Opetan myös Indesigniä ja Corelia olen opettanut. Indesignin kysyntä on ollut sangen suurta ja tästä tietysti poiki ajatus hieman edullisemmasta tavasta tehdä julkaisuja.

Miten vapaat ohjelmat päätyvät kurssitarjontaan?

Pertti Koskela (tietotekniikan johtava opettaja): Työväenopisto pyrkii suosimaan vapaita ohjelmia. Ihannetilanne olisi jos kaikki opetus voisi järjestää tämänkaltaisilla “ilmaisilla” ohjelmilla. Pyrimme siis järjestämään näitä kursseja niin paljon kuin on tulijoita.

Käytännössä kysyntä on ollut vaimeaa ja järjestämme esim. Open Office kursseja hyvin vähän. Tasaisesti on ollut tulijoita Gimp- ja Scribus-kursseihin, sekä Linuxin perusteisiin ja jatkokursseille. VALO -ohjelmia pyritään suosimaan myös eri yhteyksissä. Selaimista, sähköpostiohjelmista ja monista tietokoneen huolto-ohjelmista asennetaan luokkiin VALO-versiot ja niitä myös käytetään opetuksessa.

Kurssitarjonnan monipuolisuus on monipuolisten opettajien tuotos. Saamme jonkun verran ehdotuksia oppilaita, mutta opetuksen voi toteuttaa vasta kun asiasta innostunut opettaja tekee kurssiehdotuksen.

Kevään Scribus-kurssin kuvauksessa kerrotaan, että Scribuksella käydään läpi “AB-ajokortin Taitto-osio vaatimusten mukaisesti (www.tieke.fi)”. Miten hyvin Scribus suoriutuu tehtävästä?

PM: Kurssin pituus on 5 kertaa 4 tuntia. Eli käytettävissä oleva aika jossain määrin rajoittaa kaikkien tutkinnon Taitto-osioon kuuluvien tehtävien läpikäyntiä. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikkia asioita ainakin sivutaan. Pyrin kurssin aikana myöskin ilmaisemaan sen, että Ab-osion suoritukseen joutuu kyllä paneutumaan hieman omallakin ajalla. Pelkkä kurssin läpikäynti ei ihan riitä.

Minkälaista palautetta olette saaneet Scribus-kurssille osallistuneilta?

PM: Scribus kurssilaisilla on usein mielessään joku oma julkaistava, esim sukukirja tms. Monesti kurssin aikana optimismi vähän katoaa. Tuntuu vähän siltä. Tietysti se osin johtuu niistä monista asioista, jotka liittyvät julkaisun tekemiseen: kuvat, värit yms. Yleensä ne, jotka tulevat Scribuksen kurssille, ovat hyvin tetoisia ohjelman edullisuudesta. Tämä ilmenee kurssin aloituksen esittäytymisissä. Noin yleensä palaute on ollut myönteistä.

Onko teillä kommentteja Scribuksen toimivuudesta ja tulevista kehitystarpeista? Millaisia?

PM: Bezier-kynä on luokaton värkki. Sille pitäisi tehdä jotain. Ja pisteen käsittelytyökalut myös. Kaikenlaista pientä ohjelmavirhettä aina ilmenee. Asioista yleensä selviää kuitenkin sulkemalla ohjelma ja käynnistämällä se uudelleen. Jonkinverran aheuttaa ongelmia Vistan verkkotoimintojen bugisuus. Mutta vanha kuvankäsittelyn opetus tulee mieleen, että pitää tallennella vähän useammin töitä. Minusta ohjelma toimii kätevästi Ominaisuus-paletin avustuksella.

Voisivatko vapaiden ohjelmien kehittäjät ja yhteisöt palvella kaltaistanne koulutusorganisaatiota paremmin?

PM: Tämä on jo “poliittinen kysymys”. Itselläni ei ole mitään asemaa organisaatiossa ja olen osaltani nähnyt tarpeen ja kysynnän johon olen kehittänyt kursseja. Opiston tietotekniikan Johtavalla Opettajalla Pertti Koskelalla voisi olla tähän jotain ideoita.

Pertti Koskela: Opettajien koulutus ja heidän tietoisuutensa VALO-ohjelmien mahdollisuuksista voisi viedä asioita eteenpäin.

Nähdäänkö tulevaisuudessa lisää Scribus-kursseja?

PM: Kyllä vain. Syksyllä vedän ainakin yhden Scribus-kurssin Keskisessä opistossa.

Kursseilla voitte vapaasti käyttää tekemääni suomenkielistä Scribus-opasta.

PM: Olen käyttänytkin sitä, koska se on oikeastaan ainoa kokonaisvaltaisempi ohjeistus Scribuksesta suomenkielellä.

Viimeinen muistutus! Scribus-kirja-arvonta lähestyy loppuaan. Vielä on viikko aikaa osallistua. Lue lisää…

Puutarhakuulumisia

2009-05-31T16:32:00Z

Puutarhan laitosta on nyt kulunut muutama viikko. Ensimmäiset kesän merkit tulivat tällä viikolla esille, kun alppiruusun kaksi ensimmäistä kukkaa aukesivat. Maan peittämiseksi istutetut pikkutalviotkin näyttävät sopeutuneen hyvin, koska lähes jokaisessa on uutta kasvua muutaman lehden verran. Alla muutama kuva kukkivasta alppiruususta.

Kaikki loput kukkakuvat löytyvät Flickr-sivuiltani.